Vietin heinäkuun alussa 2008 kaksi ja puoli viikkoa Norjassa. Aluksi vajaan viikon Jotunheimenissa, sitten viikon Strynissä ja lopun aikaan Mjøsan rantamilla Gjøvikin ja Lillehammerin ympäristössä. Ohjelmaan kuului patikointia, pyöräilyä ja suunnistusta. Tämä sivusto on tjeld.saunablog.fi-blogiin päivittäin kirjoitetun matkapäiväkirjan kuvitettu ja vähän korjailtu versio.

28.6. Laivalla

Matka alkoi Finnlinkin rahtilaivalla Naantalista Kapellskäriin. Koska laiva oli täynnä rekkakuskeja ja muita matkalaisia, matka oli hyvin rauhallinen. Laivamatkan hintaan kuului ruoka illalla ja aamupala seuraavana aamuna. Rekkoja oli laivassa kolmella kannella ja vähät henkilöautot sopivasti niiden seassa tyhjien tilojen täytteenä.

28.6. Laivalla

29.6. Autoilua Kapellskär-Maurvangen

Ensimmäisenä varsinaisena matkapäivänä ajettiin Ruotsin läpi Norjaan, ensimmäisenä kohteena Jotunheimenin kansallispuiston itäosa Gjende-järven rannalla. Ensimmäinen yöpymispaikka oli Maurvangenin leirintäalue Beitostølenin pohjoispuolella. Matkaa oli ajettavana 800 km ja aikaa siihen kului taukoineen reilu 13 tuntia. Keli vaihteli aurinkoisen ja kaatosateen välillä. Navigaattori pääsi ensimmäiseen kunnon testiin.

29.6. Autoilua Kapellskär-Maurvangen

30.6. Besseggen

Ensimmäisen päivän patikointireittinä oli Norjan kansallispuistojen suosituin reitti Besseggen. Kulkijoita 15 km pitkällä ja reilusti toista kilometriä nousua sisältävällä reitillä on vuosittain noin 40 000. Päivä alkoi laivamatkalla Gjende-järveä pitkin reitin alkupisteeseen Memurubuhun. Matkalla Besseggenin yli Memurubusta takaisin Gjendesheimiin sää vaihtui aamun pilvisestä iltapäivän aurinkoon.

30.6. Besseggen

1.7. Galdhøpiggen

Viidettä kertaa Galdhøpiggenillä, Norjan ja koko Pohjois-Euroopan korkeimmalla vuorella, kolmatta kertaa huipulla. Vieläkään en ole päässyt maisemia huipulta ihailemaan. Tällä kertaa esteenä oli puoli tuntia ennen huipulle pääsyä alkanut lumisade. Huipulla ei tuullut yhtään, mutta melkoisen kylmä oli, senhän voi tietysti lumisateestakin päätellä. Päivällä alhaalla oli ollut aurinkoista ja lämmintä.

1.7. Galdhøpiggen

2.7. Glittertind

Glittertindillä, Norjan toiseksi korkeimmalla vuorella, aurinko paistoi koko päivän, oli lämmintä ja lähes täysin tyyni. Lunta oli erittäin runsaslumisen talven jäljiltä paljon 1700 metrin yläpuolella. Runsas lumi teki noususta raskaan ja laskeutumisesta helpon. Iltapäivällä lumi suli vauhdilla, ihan niin kuin keväällä, joka paikassa virtasi pieniä ja suurempia puroja.

2.7. Glittertind

3.7. Spiterstulen

Spiterstulenissa on majoitettu turisteja jo vuodesta 1838. Nykyinen Spiterstulen Turisthytte sijaitsee 1100 metrin korkeudessa Visdalen-laaksossa. Retkellä laaksoa ylöspäin Hellstugubreenille löytyi paljon kukkia kuvattavaksi. Ilta Spiterstulenissa aurinkoisen päivän jälkeen on aina hieno. Kun laakso jää jo varjoon, ilta-aurinko valaisee komeasti laakson päässä kohoavan Store Uradalstindin.

3.7. Spiterstulen

4.7. Spiterstulen-Stryn

Matkalla Spiterstulenista Lomin kautta Stryniin löytyy paljon komeita maisemia, vaikka matka ei ole kuin vajaa 150 km. Lähes tien ylimmässä paikassa, keskellä ei mitään, on Grotli, joka syystä tai toisesta on merkitty kaikkiin mahdollisiin karttoihin. Grotlin ja Strynin välillä on komeaa tunturimaisemaa ja pitkiä tunneleita. Lopulta laskeudutaan alas Strynevatnetin rantaan ja ajetaan edelleen Stryneelvan vartta Strynin kylään vuonon rantaan.

4.7. Spiterstulen-Stryn

5.7. Skålatårnet

Nousu lähes vuonon rannasta (40 m) Skålan huipulle (1848 m) on suurin nousu, joka Norjasta ja Pohjois-Euroopasta löytyy. Skålan huipulle on rakennettu jo vuonna 1891 suuri kivinen pyöreä kaksikeroksinen torni, joka tänä päivänä toimii Bergens Turlagin hyttenä. Maisema vaihtuu matkan aikana pelloista ja laitumista kuusikoksi, reheväksi lehtimetsäksi, pensaikkoiseksi lammaslaitumeksi, varvikoksi ja tunturinummeksi ja lopulta karuksi lumen ympäröimäksi kivikoksi.

5.7. Skålatårnet

6.7. Briksdalsbreen & Kjenndalsbreen

Strynistä löytyy kaksi tunnettua Jostedalsbreenin jäätikön jäätikköuloketta Briksdalsbreen ja Kjenndalsbreen. Niistä Oldedalenin perukoilla sijaitseva Briksdalsbreen on se kaikkein tunnetuin, yksi Norjan suosituimmista luontonähtävyyksistä, 300 000 kävijää vuosittain. Kjenndalsbreen taas sijaitsee luonnoltaan erityisen kauniin Lodalenin perällä. Laakso on tunnettu myös kolmesta 1900-luvulla tapahtuneesta, tulva-aallon aiheuttaneesta Ramnefjelletin maanvyörymästä.

6.7. Briksdalsbreen & Kjenndalsbreen

7.7. Strynevatnet

Strynevatnet on erityisen kaunis vuoristojärvi Rv 15 -tien varressa Strynin kylältä itään. Sen pohjoisrannalla, lämpimässä etelärinteessä, on hedelmäpuistaan ja jalkapalloilevista Flon veljeksistä tunnettu Flon kylä. Itse Strynin kylä on edelleen vilkas, vaikka touhu ei nykyisin enää pyörikään entiseen tapaan Strynin kesähiihtokeskuksen ympärillä. Hiihtokeskus toki on edelleen olemassa ja toiminnassa, mutta sen merkitys ei ole enää sama kuin vuosia sitten.

7.7. Strynevatnet

8.7. Kyrkjenibba

1400-metrisen Kyrkjenibban huipulta näkyy yhdessä suunnassa Strynevatnet, toisessa Strynin kylä Innvikfjorden-vuonon rannassa ja kolmannessa Euroopan syvin järvi, 514 m syvä Hornindalsvatn. Polun varrelta löytyi kaunis Skorsæter, paljon kauniita kukkia ja reissun ensimmäinen riekko. Lunta täällä oli nousureitillä 1050 metristä alkaen ja laskeutumisreitillä 900 metriin saakka.

8.7. Kyrkjenibba

9.7. Storskredfjellet

Nousu 1814-metriselle Storskredfjelletille Strynevatnetin rannasta on vaativa, keskijyrkkyys on peräti 30 %. Matkan varrelta löytyy mm. todella kaunis Melandseter ja Rjupedalenin perukan jäätikkö. Rinteillä kukki paljon ruohokannukoita ja hyvä mustikkasato näyttäisi olevan tuloillaan 1000 metrin korkeudessa. Loppunousu on lunta, epävakaita kiviä ja lopun jyrkkä ja kapea huippuharjanne. Maisemat ovat hienot erityisesti Strynevatnetin suuntaan.

9.7. Storskredfjellet

10.7. Panoramavegen Stryn

Strynistä Nordfjordeidiin kulkevaa 55 km pitkää Rv 613 :sta kutsutaan nimellä Panoramavegen. Tie kulkee 100-400 metrin korkeudessa rinteessä Innvikfjorden-vuonon yläpuolella ja maisemat ovat tien nimen mukaisesti komeat. Ajoin tiestä vajaa puolet edestakaisin pyörällä, nousua ja laskua oli paljon ja tie näyttikin olevan suosittu paikallisten maantiepyöräilijöiden harjoitusreitti. Ehkä kaikkein komein näkymä vuonolle oli Nordsidan kirkolta.

10.7. Panoramavegen Stryn

11.7. O-land 1. løp Trevatn i Søndre Land

Päivän ohjelmassa oli reilun 300 km ajo Strynistä Gjøvikiin ja illalla 3-päiväisen O-land-suunnistuksen ensimmäinen kisa Søndre Landin kunnassa paikassa nimeltä Trevatn. Kisa oli mielenkiintoinen kokemus: yhteislähtö ilman hajontaa. Maasto ei poikennut suomailaisesta erityisesti, risukkoja oli paljon ja korkeuseroja varsin vähän. Ennen ja jälkeen kisan tuli kovia sadekuuroja, itse kisan aikana paistoi aurinko.

11.7. O-land 1. løp Trevatn i Søndre Land

12.7. O-land 2. løp Snertingdal i Gjøvik

Aamupäivä ja ilta oli aikaa tutustua Gjøvikiin. Varsin hiljainen kaupunki oli ainakin näin loma-aikaan. Iltapäivällä oli O-landin toinen kisa Snertingdalissa. Ytterroan maasto ja rata oli kolmesta kisasta selvästi vaativin. Kisapaikalla paistoi koko iltapäivän ja alkuillan aurinko uhkaavista, ympärillä pyörineistä ukkospilvistä huolimatta. Illalla oli aikaa ihmetellä Mjøsan rannassa maalilman vanhinta siipirataslaivaa Skibladneria.

12.7. O-land 2. løp Snertingdal i Gjøvik

13.7. O-land 3. løp Skei i Gausdal

O-landin viimeinen kisa järjestettiin Austlidin ampumahiihtostadionilla Gausdalissa, Skeikamppen-vuoren juurella. Maasto oli harvaa kuusikkoa, paju- ja katajapuskia kasvaavaa varsin avointa tunturimaastoa. Avosoita oli paljon. Sadekuuro ei osunut tänäänkään kohdalle, vaikka pilvet ennen kisaa olivatkin tosi uhkaavat ja muutaman kilometrin päässä satoi. Kisan jälkeen ajoin Lillehammeriin, kerta oli jo 13.

13.7. O-land 3. løp Skei i Gausdal

14.7. Lillehammer

Päivän ohjelmassa oli pyörälenkki Nordseterin ja Sjusjøenin tunturialueella. Alkuun piti polkea 17 km ja 800 nousumetriä ylämäkeen, jotta Mj&osalsh;san rannasta pääsi tunturiin. Ylhäällä oli tosi viileä, tuulinen ja sateinenkin keli. Illan kruunasi komea auringonlasku Mjøsan rannalla Lillehammerin leirintäalueella. Monta hienoa auringonlaskua on siellä nähty, mutta tämä oli yksi komeimmista.

14.7. Lillehammer

15.7. Kotimatkalla Lillehammer-Kapellskär

Se perinteinen Norjan reissujen viimeinen matkapäivä, pitkä ajomatka Lillehammerista Ruotsin halki laivalle. Vaikka turistina oleminen vähiin jäikin, vaihtelun vuoksi reitti kohti Tukholmaa kulki E18 sijaan E20:ntä pitkin Mälarenin eteläpuolelta. Reitti havaittiin hyväksi, kunhan ei osu Tukholman kohdan kaistaviidakkoon pahimpaan ruuhka-aikaan. Selvisi, että Kapellskär on Kapellskär eikä Kappelskär.

15.7. Kotimatkalla Lillehammer-Kapellskär

Linkkejä

Kartat

Varustelista

Lisää kuvia Norjasta: tjeld.net

Matkapäiväkirja

Norja-linkkejä