Tuxer-Ferner-Haus 2600 m

Näkyvyys vaihteli huonosta surkeaan...

Tänään on sitten taas vaihteeksi sadepäivä. Tulin bussilla Tuxertalin perukoille Hintertuxiin ja lähdin nousemaan sieltä ylös. Nousua tänne jäätikön reunalle tuli 1100 metriä ja aikaa on mennyt kaksi ja puoli tuntia.

Vesisade muuttui 2000 metrissä lumeksi ja 2200 metrissä sitä alkoi jäädä maahan. Vielä vähän ylempänä sade loppui. Kylmää on niin kuin tietysti voi päätelläkin siitä, että sade tulee lumena. Näkyvyys vaihtelee huonosta surkeaan.

Missä on laskettelijoita ja rinneravintoloita, niin kuin tämä Tuxer-Ferner-Haus, siellä on alppinaakkoja kärkkymässä syötävää terassilla istuvilta laskettelijoilta. Tänään tosin kukaan ei terassilla istu...

Seuraavaksi 600 metriä alaspäin Sommerbergalmiin ja sieltä hissillä alas laaksoon bussille.

Hintertux - Tuxer-Ferner-Haus - Sommerbergalm

Gletscherbus 2

Murmeli

Karva-alppiruusu (Rhododendron hirsutum)

Ranunculus alpestris

Alppiasteri (Aster alpinus)

Tänä aamuna ainakin kirkonkellojen soittaja oli paikalla. Ilmeisesti oli jäänyt joku aamu väliin, kun nyt soitettiin pitkiä sarjoja vartin välein. Joku siellä kaiketi aamuisin soittaa, koska sarjat ovat hiukan eri pituisia, välillä jää 28:aan ja välillä menee yli 32:een. Tai no, mistäs minä sen tietäisin, onko se 30 ylipäänsä joku tavoite...

Aamulla satoi ja pilvet olivat alhaalla. Ei kyllä pitänyt sataa. Lähdin silti aamubussilla Hintertuxiin. Bussi kulkee läpi läntisimmän Zillertalin sivulaakson Tuxertalin. Laaksossa on kuusi kylää: Finkenberg, Vorderlanersbach, Lanersbach, Juns, Madseit ja Hintertux. Hintertux on siis nimensä mukaisesti Tuxertalin perällä, viimeinen kylä. Finkenberg taas on aivan laakson suulla, sitä ei usein edes lueta kuuluvaksi Tuxertalin laaksoon.

Sateen lisäksi keli oli varsin kylmä jo Hintertuxissa, 1493 m. Piti jäädä bussista kirkon kohdalla, mutta niin se pysäkki vaan oli ja meni. Kävelin joen, Tuxbach, vartta bussin päätepysäkiltä hissin ala-asemalta takaisin kirkon kohdalle.

Ihmettelin, kun mitään opasteita ei ollut ja kun karttakin oli repussa sadesuojan alla, menin muistin varassa lehmälaitumen poikki menevää tietä pitkin. Tuli tunne, että joku tuijottaa, ja niin tuijottikin, noin 50 mansikkia. Reilun parin kilometrin kävelyn jälkeen selvisi, että polku oli suljettu, vaihtoehtoinen reitti tuli suoraan ylös hissiasemalta. Eipä vaan sulkemista ollut merkitty alhaalla.

Reitti kohti Spannagelhausia jatkui ensin vähän loivempana ja sitten varsin jyrkkänä. Varovainen piti olla sateesta liukkaiden kivien kanssa. Noin 2000 metrissä tosiaan sade muuttui lumeksi. Lähempänä Spannagelhausia sade loppui kokonaan. Näkyvyys oli pääosin surkea.

Spannagelhausin, 2531 m, kohdalta on enää lyhyt matka Tuxer-Ferner-Hausiin, 2600 m. Lämpötila jäätikön reunalla oli nollassa, 2000 metrissä oli +4. Huonosta säästä huolimatta laskettelijoita tuntui olevan jonkun verran jäätiköllä. Niin, Hintertuxer Gletscher on suosittu laskettelupaikka ympäri vuoden, kesäisin kaiketi parhaita kesähiihtopaikkoja Alpeilla.

Ovat näköjään saaneet rakennettua kokonaan valmiiksi Hintertuxista Sommerbergalmin ja Tuxer-Ferner-Hausin kautta Gefrorene Wandille menevän kolmiosaisen hissin. Gletscherbus 1-3 on nyt kokoaan ns. kaksikaapelisia nopeita gondoleja, samanalaisia kuin vaikkapa Ischlin Silvrettabahn. Gefrorene Wand on muuten se sama vuori, jonka toiselta puolelta kuljin toissa päivänä.

Spannagelhausin luona on Tirolin suurimman luolan, Spannagelhöhlen, suu. Se on 6 km pitkä kalkkikiviluola jäätikön alla.

Alaspäin lähtiessä oli niin kylmä, että piti kaivaa repusta pipo ja hanskat. Reitti kulki taas ohi Spannagelhausin samaa reittiä, jota pyöräilijät polkivat Zillertal Bike Challengen viimeisen päivän maaliin. Näkyvyyskin aina välillä parani niin, että suuri osa Tuxertalia näkyi. Ja näkyi ja kuului myös murmeleita. Muutama niistä pääsi kuvaankin.

Loppumatkasta oli noin puolen kilometrin pätkä polkua jyrkässä rinteessä. Sillä välillä oli erilaisia kukkia valtavasti. Löytyi mm. se toinen alppiruusu, karva-alpiruusu (Rhododendron hirsutum), niitä oli muutamia puskia pienellä alueella. Ruostealppiruusujahan (R. ferrugineum) täällä riittää joka paikassa. Muita kuvattuja kukkia olivat mm. alppiasteri (Aster alpinus), kultarikko (Saxifraga aizoides), Anthyllis alpestris (alppimaite?), jauhoesikko (Primula farinosa), Geum reptans (kellukka sp.) ja Ranunculus alpestris, jääleinikin (R. glacialis) sukulainen.

Päivän lenkki päättyi Sommerbergalmiin, 2028 m, josta pääsee hissillä alas Hintertuxiin. Maisemia ei tänään paljon tarvinnut ihmetellä, mutta oli paljon hienoja kukkia ja sain viimein kuvia murmeleista. Oli muuten samassa paikassa, lähellä Sommerbergalmia, kun neljä vuotta sitten näin ensimmäisen kerran murmeleita. Ja silloinkin satoi lunta.

Reittitiedot

Reitti

Hintertux - Tuxer-Ferner-Haus (reitti 526)

 

Tuxer-Ferner-Haus - Sommerbergalm (reitti 325)

 

Matka: 13 km

 

Alin / ylin / nousu / lasku: 1490 m / 2600 m / 1190 m / 640 m

 

Aika: 3:35 h / 5:00 h

 

Julkiset: Bussi Mayrhofen - Hintertux (linja 4104), Hintertuxer Gletscherbahn

Reitti Google Maps -kartalla
 

Suurempi karttaikkuna