Polku Männlicheniniltä Kleine Scheideggiin on varmasti suosituin polku Jungfraun alueella, eikä syyttä, sen kulkevat useimmat, jotka yhtään alueella patikoivat. Syitä suosioon on monia. Polku on helppo kulkea, kauttaaltaan ulkoilutietasoa. Reitti kulkee koko ajan yli 2000 metrin korkeudessa, maisemat ovat todella hienot ja polun varrella on erityisen paljon kukkia. Molemmissa päissä on ravintoloita. Männlichenille pääsee hissillä sekä Wengenistä että Grindelwaldista, Kleine Scheideggiin junalla molemmista. Nyt esiteltävä polku on vähän pidempi ja vaativampi, mutta tarjoaa vastaavasti myös paljon lisää yksinäänkin hienoon Männlichen-Kleine Scheidegg-polkuun.

Berghaus Männlichen

Polku siis alkaa Männlicheniltä (2225m), jonne pääsee Wengenistä kabiinihissillä kuudessa minuutissa tai Grindelwald Grundista gondoolihissillä puolessa tunnissa. Männlichenillä on myös ravintola ja majatalo, Berghaus Männlichen. Jos makea maistuu heti lenkin alussa, voin suositella Berghaus Männlichenin suklaakakkua, siitä ei enää kakku parane.

Panoraamatie

Japanilaisia matkalla Kleine Scheideggiin

Ruostealppiruusu (Rhododendron ferrugineum)

Ensimmäistä täyttä päivää Wengenissä, 10.7.2006, ja ensimmäistä tuntia polulla Männlicheniltä Kleine Scheideggiin en varmaan unohda koskaan. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, oli lämmin, kaiken värisiä kukkia oli aivan käsittämättömän paljon, maisemat olivat uskomattoman hienoja... Se ei tuntunut edes unelta, en ikinä olisi osannut nähdä sellaisesta unta.

Polku on ulkoilutietasoinen, kuten kuvasta näkyy. Reitti Kleine Scheideggiin on varsin tasaista, laskua Kleine Scheideggiin tulee noin 150 metriä, mutta se kertyy niin tasaisesti reilun viiden kilometrin matkalla, että sitä ei edes huomaa. Patikoijia oli paljon, tämä on japanilaisten turistien vakiopatikkareitti.

Koko matkan edessä näkyy kuuluisa Eiger - Mönch - Jungfrau -panoraama ja vasemmalla alhaalla Grindelwaldin kylä.

Kukkia ja perhosia

Orvokki sp. (Viola calcarata)

Ritariperhonen

Polku ylös Lauberhornin huipulle erkanee noin kilometriä ennen Kleine Scheideggia panoraamatieltä. Kukkia ja perhosia riittää sekä panoraamatiellä että myös polulla. Yksi tyypillinen alueen kukkalaji on orvokki nimeltään Viola calcarata, niitä on sekä sinivioletteja että keltaisia. Sille ei ole löytynyt suomenkielistä nimeä, voisi olla vaikka latinankielisen nimensä mukaisesti kalkkiorvokki tai sitten vaikka alppiorvokki. Kun on paljon kukkia, on myös paljon perhosia ja muita hyönteisiä. Osa perhosista näyttäisi olevan ihan samalaisia kuin Suomessakin.

Kun reitti erkanee panoraamatieltä, polku muuttuu ulkoilutiestä tavalliseksi vuoristopoluksi. Nousua panoraamateiltä tulee vajaa neljäsataa metriä Lauberhornin huipulle, polku ei kuitenkaan ole missään kohdassa kovin jyrkkää ja on helppo kulkea, kivikkoa tai muuta hankalaa maastoa ei ole.

Kultainen leikkaus

Eiger - Mönch - Jungfaru nähtynä Lauberhornin huipulta

Yksi komeimmista paikoista katsella Eiger - Mönch - Jungfrau -panoraamaa, on Lauberhornin huippu. Tämä kuuluisa alppipanoraama on varmasti monille tuttu, mutta harvempi tietää, että nuo kolme vuorenhuippua noudattavat kultaista leikkausta jopa useassa eri suunnassa.

Vuorten korkeudet ovat: Eiger 3970m, Mönch 4107m ja Jungfrau 4158m. Kultainen leikkaushan määritellään suhteeksi 618:1000 eli noin 5:8.

Matka Jungfarulta Mönchille on 618 yksikköä ja Mönchiltä Eigerille loput 382, jotka uupuvat tuhannesta. Eli täsmälleen kultainen leikkaus. Vuorten korkeuksissa luvut 382 ja 618 esiintyvät niin, että jos Eigerin ja Jungfarun korkeuseroa merkitään luvulla 618, Eigerin ja Mönchin korkeusero on 382.

Eikä tässä vielä kaikki. Jungfraulla on päähuipun lisäksi kolme sivuhuippua Schneehorn, Kleines Silberhorn ja Grosses Silberhorn. Kahden ensin mainitun välinen etäisyys on 618 yksikköä ja yllätys yllätys, kahden jälkimmäisen 382 yksikköä.

Wengernalp

Lehmät Eiger - Mönch - Jungfaru -panoraamssa

Mansikki ja Jungfrau

Kun malttaa lopettaa panoraman ja kultaisen leikkauksen ihailun ja ihmettelyn Lauberhornilla, reitti jatkuu jälleen kohti yhtä kuuluisaa paikkaa. Wixi-hissin yläasemalla on Start Bar-ravintola kesäterasseineen, sama paikka, jossa jo vuodesta 1930 lasketun Lauberhornrennenin syöksylaskun lähtöä odottavat urheilijat odottavat omaa vuoroaan. Ainakin Suomessa Lauberhorrennen tunnetaan paremmin Wengenin jokatalvisena maailman cupin syöksy- ja pujottelukisana. Heti Start Barin ja lähtökopin ohituksen jälkeen polku jatkuu kohti Wengernalpia pitkin kuuluisaa syöksyrataa. Voin vakuuttaa, että sitä oli helpompi kävellä kuin oli laskea edellisenä talvena.

Kun syöksyradalta käännytään sivuun, loppumatka Wengernalpin asemalle kuljetaan lehmälaitumien halki. Tuota hienommissa maisemissa tuskin missään päin maailmaa saavat mansikit laiduntaa. Ja mansikkeja Wengernalpissa on todella paljon.

Reitti loppuu Wengernalpin asemalle, josta voi jatkaa junalla joko Wengenin ja Lauterbrunnenin suuntaan tai sitten Kleine Scheideggin kautta Grindelwaldiin. Molempiin suuntiin pääsee toki kävellenkin.