|
2. Alpengarten Schynige Platte
Jari Kleemola / tjeld.net
Noin 2000 metrin korkeudella Schynige Plattella on yli 500 lajin alppikasvipuutarha, Alpengarten Schynige Platte. Kaikki puutarhassa kasvavat lajit kasvavat luonnossa puurajan yläpuolella. Nähtävyyteen kuuluu ehdottomasti paitsi maisemat Schynige Plattelta, myös vanha hammasratasrautatie Wilderwilistä ylös Schynige Plattelle.
| Ruostealppiruusu (Rhododendron hirsutum)
|
Alpengarten Schynige Platten alppikasvipuutarha sijaitsee nimensä mukaisesti Schynige Plattella, noin 2000 metrin korkeudessa, vajaan tunnin junamatkan ja 1400 korkeuserometrin päästä Wilderwilistä. Puutarha on perustettu vuonna 1927. Sitä yläpitää Verein Alpengarten Schynige Platte -niminen yhdistys, jossa on 900 jäsentä. Puutarhassa on tällä hetkellä noin 560 eri kasvilajia, kaikki hyvin merkittyjä nimitauluin.
Opastaulut
| Alppikylmänkukka (Pulstatilla alpina)
|
| Opastaulu: Pulstatilla alpina
|
Jokaisen kasvin kohdalla on pieni taulu, jossa lajin titeellinen ja saksankielinen nimi sekä tietoa tyypillisestä kasvupaikasta. Kasvupaikkatyyppejä ovat esim. kalkki, kostea, alppinitty, laidun, rinnekivikko jne.
Taulujen ja oikeiden kasvien avulla on helppoa opetella tunnistamaan tyypillisiä alppikasveja. Tai jos ei nyt helppoa, niin ainakin sillä voi hyvin täydentää kasvikirjoista löytyviä tietoja. Alppikukista on saatavilla paljon hyviä saksankielisiä kirjoja, englanniksi saati sitten suomeksi niitä on tarjolla hyvin vähän. Alppikukista kiinnostuneella siis ei ole ollenkaan haitaksi osata saksaa. Tai jos ei osaa, kuten minä, voi tyytyä opettelemaan tiettyjä perustermejä saksaksi, niin hyvällä saksankilisellä kasvikirjalla kyllä pärjää.
Puutarhassa on jonkin verran myös isompia opastauluja, joissa teksti on sekä englanniksi että saksaksi. Esimerkiksi oheisen kuvan opastaulussa kerrotaan, että taulun kasvilla Pulsatilla alpina, suomeksi alppikylmänkukka, on kesäkuussa valkoinen kukka, mutta myöhemmin kesällä kukan sanotaan muistuttavan vanhan miehen valkoisia hiuksia.
Tuttuja ja vähän oudompia kukkia
| Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum)
|
| (Papaver sendtneri)
|
Alppikukat voisi luokitella täysin epätieteellisin perustein neljään eri luokkaan. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat kukat, jotka ovat tutun näköisiä ja ovatkin samoja lajeja kuin Suomessa. Yksi hyvä esimerkki tällaisesta on Suomessa niin tuttu metsäkurjenpolvi, johon olen törmännyt paisti Alpeilla puurajan yläpuolella myös Norjassa Hardangerviddan tunturiylängöllä.
Toiseen ja kolmanteen luokkaan kuuluvat kukat, jotka myös kovasti muistuttavat jotain kotoista kukkaa. Toisen luokkaan kuuluvat kukat osoittautuvat Suomessa kasvetettaviksi puutarhakasveiksi ja kolmanteen luokkaan kuuluvat vain muistuttvat kotoista sukulaistaan.
Neljänteen luokkaan kuuluvat kukat eivät muistuta ollenkaan mitään Suomessa nähtyä kukkaa. Lisäksi ne monesti kasvavat sellaisessa paikassa, missä ei mitenkään voisi kuvitella minkään elävän kasvavan. Esimerkkinnä oheisen kuvan Papaver sendtneri.
Schynige Platte Bahn
| Schynige Platten asema, 1967m
|
|
| Schynige Platte Bahn
|
Jos ei halua kiivetä Schynige Plattelle 1400 korkeuserometriä Wilderswilistä tai kävellä kuutta tuntia Firstistä Grindelwaldin läheltä, sinne pääsee myös junalla Wilderswilistä. Rata on samanlainen hammasratasvetoinen viritys, kuin Jungfraun alueen muutkin vuoristorautatiet. Rata on otettu käyttöön jo vuonna 1893.
Muista alueen junista poiketen Schynige Platten rautatien junia ei liiemmälti ole modernisoitu. Niin paljon kuin junavaunusta voi kuvitella tehtävän puusta, täällä se on tehty. Vaunu nitisee ja natisee koko ajan mutkissa ja vähän muutenkin, sisällä ei ole ollenkaan liikaa tilaa istuttaessa vastakkaisilla puupenkeillä. Erikoisuudessaan tämä kulkuneuvo olisi ehdottomasti yltänyt kulkuneuvojen top 5 -listalle, mutta kun yhtenä listalle pääsyn ehtona oli mukavuus, sitä Schynige Platten junat eivät täyttäneet.
Maisemat radan varressa vaihetelevat alkuosan mahtavasta kuusimetsästä alppiniittyihin ja laitumiin. En kai koskaan väsy ihmettelemästä, miten niin jyrkässä rinteessä voi kasvaa niin valtavan suuria kuusia kuin Sveitsissä ja Itävallassa kasvaa.
|
| | | |