Massahiihdot

Pogosta på norsk Järviä, harjumaastoa, suota, todella komeaa vanhaa mäntymetsää, Petkeljärven kansallispuisto. Tällaisen maiseman läpi kuljetaan Pogostan hiihdossa reilu 20 km ennen maalia. Kun näistä maisemista nautiskelu loppuu, hiihdetään vähän matkaa ainakin edelliseen verratuna vähän tylsässä talousmetsässä, kunnes tulee muutaman kilometrin pätkä, jossa on todella jyrkkiä nousuja ja laskuja ylös ja alas harjun rinteitä. Hieno mäntymetsä kansallispuistossa ja jyrkät nousut ja laskut ovat jääneet päällimmäisenä mieleen Pogostan hiihdosta. Pogostan hiihdon lähtö on Parppein hiihtokeskuksesta Ilomantsissa kuten myös maali. Lähtö on vähän ahdas ja ruuhkainen, etua on paljon, jos pääsee lähtemään ensimmäisestä lähtöryhmästä. Jako lähtöryhmiin tehdään aikaisempien Pogostan tulosten perusteella, ainakaan virallisesti mitkään muut näytöt eivät kelpaa. Lyhyen alkutasaisen jälkeen noustaan Parppeinvaaralle loivahkoa nousua, jossa taitaa olla kuitenkin korkeuseroa eniten koko reitillä. Ensimmäisestä 15 km:stä pääosa on tyypillistä pohjoiskarjalaista maastoa ja maisemaa. Välillä noustaan matalan vaaran päälle, jossa on tyypillisesti peltoja ja asutusta. Vaarojen välissä on tasisempaa maastoa, suota ja talousmetsää. Viimeiset kilometrit ennen Taivallampea kulkevat harjumaastossa eli löytyy tiukkoja nousuja ja vauhdikkaita laskuja. Väli 15-21 km Kiimavaaraan on välillä tasaista mäntymetsää, välillä harjumaastoa. Kiimavaaran jälkeen siirrytään taas talousmetsään ja osuus on varsin tasaista. Läävästössä, perinteisen 53 km reitin puolivälissä, vapaan 70 km reitti haaraantuu ja tekee lisälenkin ja palaa takaisin Läävästöön, loppumatka on taas samaa. Lisälenkki on varsin helppoa ja tasaista, ei tarjoa mitään suuria luontoelämyksiä, mutta on usein varsin pehmeä ja raskas hiihtää. Lisälenkki ei ole 17 km pitkä, 12 km lienee lähempänä totuutta. Vähän Läävästön (Läävästö B:n jälkeen vapaalla) jälkeen tullaan Petkeljärven kansallispuistoon, jossa latu kulkee välillä järven jäällä, välillä noustaan jyrkkiä harjujen rinteitä ja välillä hiihdetään mukavan vaihtelevassa männikössä. Koko ajan ympärillä on todella komeita vanhoja mäntyjä. Petkeljärven kansallispuiston jälkeen tullaan vaihtelevan, mutta edelliseen osuuteen verrattuna tylsähkön osuuden (jossa allekirjoittaneelle on tullut jonkun kerran noutaja...) jälkeen uudestaan Taivallammelle, josta on vielä 14 km maaliin. 5 km väli Taivallammelta Ruhkarantaan on koko reitin raskain. Matkalla on muutamia erittäin jyrkkiä haarakäyntinousuja harjujen päälle ja nousjen päällä vähän matkaa tasaista ennen kovavauhtista laskua. Harjuosuus jatkuu vielä Ruhkarannan jälkeen, mutta nousut ja laskut ovat vähän helpompia. Loppumatka on vaihtelevan helppoa, tosin kun tyypillisesti aurinko lämmittää loppumatkan muutamat nousut märiksi, ottaa kovilla lipsutellaeniitä ylös ilman pitoa. Kaikki eivät kyllä lipsuttele, monta kertaa on nähty hiihtäjiä, jotka ihan reilusti luistelevat näitä ylös. Aivan kärkiporukka ei sitä näytä tekevän, mutta 20-30 minuuttia kärjen perässä olevista luistelijoita näyttää löytyvän. Vielä viimeisellä kilometrillä voi tehdä eroa kilpailijoihin, jos jaksaa tuupata loivaa nousua tasatyöntöä ylös. Viimeinen koettelemus on 20 metriä ennen maalia oleva jyrkkä töyräs, jonka aurinko on usein lämmittänyt märäksi. Huonojen talvien ja erityisesti huonon jäätilanteen takia reittiä on jouduttu muuttamaan niin, että enää ei hiihdetä jäällä. Samalla perinteisen matka on lyhentynyt 51 kilometriin ja vapaan 60 kilometriin. Valitettavasti reittimuutosten takia maisemallisesti kaikkein hienoin osuus Petkeljärven kansallispuistossa on jäänyt pois. Arvio tapahtumasta Maisemien, reitin latujen kunnon, huollon yms. puolesta todella hieno tapahtuma, ehdottomasti parhaita, joihin olen osallistunut. Ilomantsin majoituskapasitetti on tiukilla näin ison tapahtuman takia (yhteensä 3000 hiihtäjää kahden päivän aikana) eli majoitus on varattava ajoissa. 2000-luvin lopun reittimuutosten takia reitti ei ole enää ihan yhtä hieno. Kun Kalevankiertäjät ovat jääneet pois Pogostasta ja kun Vuokatti-hiihto on usein ollut viime vuosina samana viikonloppuna, osanottajamäärät ovat pudonneet reilusti. Toisaalta majoituksen saaminen on helpottunut. Oikeastaan ainoana miinuksena tapahtumassa on lähtöjärjestely. Kilpaa hiihtämään tulevien osalta homma toimii niin kauan, kun on aikaisempi tulos Pogostasta, mieluiten edelliseltä vuodelta. Mutta uusille hiihtäjille tai välillä hiihdon väliin jättäneille tilanne on hankalampi, takarivistä on aika vaikea saada kärkeä kiinni. Järjestäjät painottavat sitä, että kyseessä on nimenomaan kuntotapatuma, eikä kilpahiihtäjille haluta siksi antaa mitään etuoikeuksia. Kuitenkin kuulutus seuraa aktiivisesti kärjen etenemistä ja tapahtuman saamassa medianäkyvyydessäkin tuloksilla näyttää kuitenkin olevan merkittävä osuus. Keneltä se olisi pois, jos lisenssihiihtäjät (massahiihtoranking-hiihtäjät) päästettäisiin ensimmäiseen lähtöryhmään? Osallistumiskerrat: 1998: 70 km (V) / M yl. 1999: 53 km (P) / M yl. 17. sija 1999: 70 km (V) / M yl. 68. sija 2000: 53 km (P) / M yl. 19. sija 2002: 53 km (P) / M yl. 47. sija 2003: 53 km (P) / M yl. 42. sija 2005: 53 km (P) / M yl. 28. sija 2008: 60 km (V) / M yl. 41. sija 2009: 51 km (P) / M yl. 42. sija Keli ja voitelu: 2002 Vanha pakkaslumi, aamulla kylmä, lähdössä -6, lämpeni hiihdon aikana +2 Luisto: LF6 + HF8 Pito: pohjavoide + blå extra raudalla, VR50 + blå extra + VR45 2003 Lämmin viikkoa alla, kylmä lumikerroksen takia ei kuitenkaan selvä liisterikeli, paikoin karkeaa, paikoin hienompaa, -1 -> +1 Luisto: LF6 + LF8 Pito: KR20 + VR60 + VR50 2005 Uutta lunta, lumisade, kova tuuli, ladut ummessa, -10 -> -5 Luisto: CH4 + LF4 + LF6 Pito: VG35 + V40 raudalla / vanha blå extra + V40 Kaikki voiteet Swixin. Järjestäjien kisasivut Pogostan hiihto